Riistapellon perustaminen on yksi kestävän metsästyksen kulmakivistä. Riistapelto on alue, jossa viljellään riistaeläimille ravinnoksi kelpaavia kasveja. Riistapellon perustaminen tarjoaa monia etuja metsästäjille, eläimille ja ympäristölle. Tässä blogiartikkelissa tarkastelemme syitä, miksi riistapellon perustaminen on tärkeää ja kuinka voit perustaa oman riistapellon.
Miksi riistapellon perustaminen on tärkeää?
Riistapellon perustaminen on tärkeää useista syistä. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä siitä, miksi riistapeltojen perustaminen on tärkeää.
 |
| Kuva: © Jokivarren Metsästysseura ry. |
Toinen syy riistapellon perustamiseen on se, että se houkuttelee riistaeläimiä metsästäjille. Samalla valikoiva metsästys mahdollistuu. Riistapellon perustaminen voi parantaa metsästyksen onnistumismahdollisuuksia ja auttaa säilyttämään paikallisen riistan kantoja.
Riistapelloista hyötyvät riistan lisäksi monet hyönteislajit ja pikkulinnut sekä ne edistävät luonnon monimuotoisuutta. Riistapellot voivat houkutella riistaeläimiä pois varsinaisilta viljelyalueilta.
Riistapellon perustaminen voi myös olla hyödyllistä ympäristölle. Se voi auttaa torjumaan haitallisia rikkaruohoja, kuten nokkosta ja voikukkaa, jotka voivat kilpailla luonnonvarojen kanssa. Lisäksi riistapellon viljely voi auttaa parantamaan maaperän rakennetta ja lisäämään maaperän orgaanista ainesta, mikä on tärkeää maaperän terveydelle. Riistapellot ovat vesistöjen varsilla ravinteita sieppaavia suojavyöhykkeitä.
Riistapeltoja tulee olla alueellisesti tasapainoinen määrä, jolloin riistapelloista aiheudu enemmän haittaa kuin hyötyä. Riistapeltojen määrässä ja ruokintapaikkojen mitoituksessa tulee käyttää harkintaa.
Riistapellon perustaminen
 |
| Kuva: © Jokivarren Metsästysseura ry. |
- Valitse sopiva paikka: Etsi paikka, joka on lähellä metsästysalueita ja jolla on tarpeeksi auringonvaloa. Paikan on myös oltava tarpeeksi suuri riittävän kasvuston viljelyyn. Riistapelto lähettyvillä on hyvä olla juomapaikka eläimille, sekä suojaa antavaa metsää ympärillä.
- Älä tee riistapeltoa vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen, koska se lisää hirvikolareiden vaaraa. Varmista myös, että alueelle on helppo päästä ja että se on riittävän kaukana asuinrakennuksista ja tieliikenteestä. Älä perusta "riistakasvikasvustoa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3 000 autoa vuorokaudessa. Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden pitää olla vähintään 50 metriä tällaisesta tiestä." (Ympäristönhoidon toimenpiteet).
- Maaperän valmistelu: pellon voi kyntää valmiiksi jo syksyllä. Maa muokataan keväällä kun maa on tarpeeksi kuivaa. Rikkakasvien annetaan itää pari viikkoa, jonka jälkeen lohko muokataan ennen kylvöä, ja näin saadaan torjuttua rikkakasveja. Kylvöaika on kesäkuun puolivälissä ja kylvö jätetään harvaksi kasvutilan riittämiseksi.
- Riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat esimerkiksi viljelemättömät kohteet kuten pienet, hehtaarin tai parin kokoiset metsäpellot ja viljelystä poistetut peltoalueet.
- Osa sadosta otetaan talteen seiväskuivattuna, tai pyöröpaalataan erityisesti kaurisalueiden talviruokintaan.
- Tukimuodot: lisätietoa Ruokaviraston verkkosivulta (ruokavirasto.fi)
Riistapellon kylvöohje
- Kylvöaika ja -tekniikka: riistapellon kylvö tehdään kesäkuun puolessa välissä. Noudata siemenpussin ohjeita kylvösyvyydestä ja siementen välistä etäisyyttä koskien.
- "Riistapelto kynnetään syksyllä tai keväällä ja äestetään sekä maa jätetään koskemattomaksi noin kolmen viikon ajaksi. Tänä aikana sekä yksi- että monivuotiset rikkakasvit kasvavat suureksi. Ennen kylvöä maa muokataan ja pinta möyhitään, jotta pelto kuivahtaa, ja mahdollinen alkanut rikkaruohokasvusto kuolee (Riistapellon kylvöohje 2023)." Muutaman päivän kuivahdettuaan riistapeltoon kylvetään usein riistalle tarkoitettua rehuseosta, mutta myös kaura, herne sekä monet muut viljakasvit ovat monien riistaeläinten herkkua. Kylvön jälkeen riistapelto olisi hyvä joko jyrätä tai äestää kertaalleen. Näin siemenet eivät jää maan pinnalle, vaan sekoittuvat muutaman sentin syvyyteen (Riistapellon tekeminen valmistaa uuteen jahtikauteen 2022)."
- "Kesäkuussa pelto ruiskutetaan glyfosaatilla, jolloin rikkakasvit alkavat pian kellastua ja kuolevat 2–3 viikon kuluessa kokonaan (Riistapellon kylvöohje 2023)." Tavallisilla riistapelloilla ei käytetä torjunta-aineita.
- Kylvön voi suorittaa myös "käsikäyttöisellä Solo-sirottimella, jolla siemen kylvetään tasaisesti maanpintaan suoraan rikkakasvien joukkoon. Heti tämän jälkeen pelto jyrätään huolellisesti. Samanaikaisesti kun rikkakasvit kellastuvat ja kuolevat, riistapeltokasvit itävät ja lähtevät kasvamaan. Käytettäessä traktorivetoista kylvökonetta on kylvövantaat säädettävä kulkemaan aivan pinnassa. Liian syvälle menneet siemenet eivät jaksa nousta maan pintaan. Suurikokoiset siemenet on kuitenkin äestettävä tai kylvettävä 3–4 cm:n syvyyteen (Riistapellon kylvöohje 2023)."
- Lannoitus: Typpeä 60 kg/ha perustamisvuonna. "Typpi on varsinkin suuria rehumääriä tavoittelevalle riistapellolle tärkein ravinne, mutta fosfori on varsinkin kasvin alkukehityksen kannalta erittäin tärkeää. EU tukikelpoisille Riista- ja monimuotoisuuspelloille saa kylvön yhteydessä levittää maksimissaan 60 kg typpeä/hehtaari. Riistapeltokasvit, kuten rehukaalit ja rehurapsi vaativat voimakkaan typpilannoituksen." Lisätietoa kauran lannoituksesta.
- Siemenet voidaan kylvön helpottamiseksi sekoittaa esimerkiksi lannoitteeseen.
- Riistapelto tulee kylvää vähintään kahden kasvin tai kasviryhmän siemenillä (tukikelpoisuus). Kylvetään vähintään kahta lajiketta seuraavista: "viljat (ohra, kaura, kevätvehnä, kevätruis), herne, rypsi, rapsi, heinäkasvit, apilat, nurminata, auringonkukka, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, öljypellava, tattari, sinappi tai rehujuurikkaat (rehunauris eli turnipsi, naattinauris) rehukaali tai rehusokerijuurikas (Muntola 2012)." Lue lista myös tästä linkistä.
- Hirvieläimille: rehujuurekset, rehukaali, kaura, apilat, kaali- ja juurikasvit, naattinauris, porkkana, rehurapsi, raiheinä (Muntola 2012).
- Riistapeltojen tukimuodot.
- Riistapeltojen kylvössä ja lajikkeissa tulee huomioida lisäksi viljelykierto.
- Pidä riistapelto kunnossa koko kasvukauden ajan. Tarvittaessa lannoita kasveja asianmukaisilla lannoitteilla. Seuraa kasvien kehitystä ja tarkista, tarvitseeko alue lisäkylvöä tai muita korjaavia toimenpiteitä.
Riistakasvien siemenet
Riistapeltojen viljelykasvit tarjoavat ravintoa riistaeläimille, houkuttelevat niitä tiettyihin alueisiin ja auttavat siten parantamaan metsästysmahdollisuuksia sekä edistämään eläinten elinympäristöjen monimuotoisuutta. On tärkeää valita sopivat siemenet alueen ilmasto- ja maaperäolosuhteiden sekä tavoiteltujen riistaeläinten tarpeiden perusteella. Riistapeltosiemenen valinta riippuu alueesta, riistaeläimistä ja metsästyksen tavoitteista. Tässä ohjeessa on esitetty esimerkkejä sopivista riistapeltosiemenistä. On suositeltavaa ottaa yhteyttä paikallisiin riistanhoitoyhdistyksiin, maatalousneuvojiin tai asiantuntijoihin saadakseen lisätietoja riistapeltosiementen käytöstä riistapellolla omalla alueella.
- Naattinauris on hirvieläinten ja jänisten satoisa juures- ja rehukasvi. Naattinauris on erityisen houkutteleva riistaeläimille sen maun ja tuoksun vuoksi. Naattinauris kasvaa melko nopeasti, ja sen juurista tulee houkuttelevia riistaeläimille. Naattinauris kehittyy nopeasti ja kasvattaa suuren rehusadon myös maan pohjoisissa osissa. Naattinauris kestää hyvin yöhalloja. Seoskasvina voi käyttää rehunaurista. Voidaan käyttää seoksena kauran kanssa. Annostus: 1 – 3 kg/ha.
- Rehunauris (turnipsi). Käytetään riistapellossa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Rehunauris houkuttelee riistaa sen maun, tuoksun ja ravintoarvojen vuoksi. Se tarjoaa riistaeläimille hyvän energianlähteen ja ravinteita. Rehunauris kehittyy nopeasti ja kasvattaa suuren rehusadon myös maan pohjoisosissa. Rehunauris kestää hyvin pakkasta. Naatti ränsistyy syksyllä melko pian, mutta kauriit kaivavat mielellään juuria syvänkin lumen alta koko talven ajan. Liian tiheäksi muodostunut kasvusto on harvennettava 10-20 cm:n taimivälille, jotta juuri kasvaa normaalikokoiseksi. Annostus: 1-3 kg/ha. Kylvä kesäkuun puolessa välissä.
- Riistasiemenseokset ovat seoksia erilaisista kasvilajeista ja -lajikkeista, jotka on suunniteltu erityisesti riistan ruokailutarpeiden tyydyttämiseen. Näitä siemenseoksia käytetään yleisesti riistapelloilla ja riista-alueilla houkuttelemaan ja ruokkimaan riistaeläimiä. Riistasiemenseokset sisältävät usein erilaisia viljoja, kuten kaura, ruis, vehnä ja ohra. Viljojen lisäksi siemenseoksiin voidaan sisällyttää muita kasveja, kuten apilaa, herneitä, härkäpapua, rapsia, sinimailasta ja turnipsia. Nämä kasvit tarjoavat riistalle ravintoa, houkuttelevaa makua ja tarjoavat suojaa sekä peitteitä riistaeläimille. Riistasiemenseoksia valitaan yleensä sen perusteella, mitä riistaeläimiä halutaan houkutella ja millaista ravintoa halutaan tarjota.
- Hirvi Diana -riistapeltoseosta käytetään koko maassa riistapelloissa hirvieläinten ja jäniksien rehukasvina. Se on ylivoimaisesti eniten käytetty riistapeltoseos hirvieläimille. Hirvi Diana on kolmen eri kaalikasvin seos (rehukaali 30 %, rehurapsi 30 %, talvirehurapsi 40 %). Rehukaali ja rehurapsi kestävät hyvin pakkasta ja hirvieläimet voivat hyödyntää peltoa pitkälle talveen. Annostus: 3–5 kg/ha. Kasvukorkeus 60-100 cm, ravinnetasosta riippuen. Jos haluat Hirvi-Diana seoksesta vieläkin riittoisamman, voit lisätä siihen rehunaurista. Kasvusto kestää hyvin pakkasta.
- Peura-Kauris Diana riistasiemenseos on myös hirvelle ja jäniksille soveltuva rehukasvi. Typpimäärä ja muu lannoitus on oltava riittävä, jotta kasvusto voi kehittyä reheväksi. Annostus: 4-6 kg/ha. Naattinauris 8 %, rehunauris 15 %, rehurapsi 10 %, rehusikuri 5 %, talvirehurapsi 20 %, turnipsi 10 %, italianraiheinä 12 %, persianapila 8 %, öljypellava 12 %.
- Muut viljelykasvit: kaura, herne, monivuotiset riistapellot, Diana fasaani-peltopyy, Diana riistalaidun (kaalikasvivoittoisten riistapeltojen viljelykiertoon).
Yhteenveto
Riistapelto on maa-alue, joka on tarkoitettu riistaeläinten ruokailuun ja suojapaikoiksi. Se on erityisesti metsästykseen ja riistanhoitoon keskittyvä konsepti, jossa tavoitteena on houkutella riistaeläimiä tiettyyn alueeseen tarjoamalla niille sopivia ravintokasveja ja suotuisaa elinympäristöä.
Riistapelloilla istutetaan yleensä erilaisia riistakasveja, kuten viljoja, rehukasveja, palkokasveja, öljykasveja ja apiloita. Nämä kasvit tarjoavat riistaeläimille ravintoa ja houkuttelevat niitä alueelle. Riistapeltojen tavoitteena on parantaa riistan määrää ja lajien monimuotoisuutta sekä tarjota metsästäjille mahdollisuuksia kestävään ja hallittuun metsästykseen.
Riistapellot voivat olla eri kokoisia ja muotoisia riippuen käytettävissä olevasta maasta ja tavoitteista. Niitä voidaan perustaa yksityisille maille, riistanhoitoyhdistysten- ja metsästysseurojen alueille tai erilaisiin metsästysalueisiin. Riistapellon perustamiseen ja ylläpitoon liittyy huolellista suunnittelua, erilaisten säädösten noudattamista, maan valmistelua, sopivien kasvien valintaa ja viljelykierron noudattamista.
Riistapeltojen avulla pyritään tukemaan riistaeläinten elinoloja ja parantamaan niiden selviytymismahdollisuuksia samalla kun tarjotaan metsästäjille eettisiä ja kestäviä metsästysmahdollisuuksia. Näin riistapeltojen avulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta, riistanhoitoa ja kestävää metsästystä.