Heinäkuussa käynnistyvät jälleen valtakunnalliset riistakolmiolaskennat, joiden tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja alueellisesti kattavaa tietoa metsäkanalintukannoista sekä kesän poikastuoton onnistumisesta. Laskenta-aika on tänä vuonna 26.7.–10.8.2025, ja tulokset ovat keskeinen osa metsästysaikojen suunnittelua. Laskennassa seurataan metson, teeren, riekon ja pyyn kantojen kehitystä. Kesälaskentojen avulla saadaan ajantasaista tietoa metsäkanalintujen alueellisista tiheyksistä, ja niiden tulokset vaikuttavat suoraan metsästysaikojen päätöksiin, jotka tehdään heti laskentakauden päätyttyä. Jotta tiedot ehtivät mukaan metsästysaika-asetuksen valmisteluun, laskenta suositellaan toteutettavaksi kahden ensimmäisen viikon aikana laskentakauden alusta. Tulokset palautetaan sähköisesti oma.riistakolmiot.fi-palvelussa. Metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausuntokierrokselle elokuun puolenvälin jälkeen ja astuu voimaan juuri ennen kauden alkua. Päivitetyt metsästysajat julkaistaan riista.fi-sivustolla. (Metsästäjä 4/2025.)
Riistakantojen tilan seuranta on olennainen osa metsästyksen kestävää harjoittamista. Ilman luotettavaa ja ajantasaista tietoa riistaeläinten runsaudesta ja elinympäristöjen muutoksista on vaikea tehdä perusteltuja päätöksiä metsästysajoista ja saalikiintiöistä metsästysseuroissa. Tässä yhteydessä riistakolmiolaskennat nousevat keskeiseen rooliin.
Riistakolmiolaskennat ovat keskeinen osa riistakantojen seurantaa. Ne tarjoavat pitkän aikavälin tietoa sekä metsäkanalintujen että nisäkkäiden runsaudesta sekä elinympäristöjen muutoksista. Kyseessä on tieteellisesti kehitetty ja valtakunnallisesti koordinoitu laskentamenetelmä, joka tuottaa edustavan kuvan metsissämme elävien riistaeläinten tilanteesta. (Suomen riistakeskus 2025.)
Jokainen riistakolmio muodostaa kiinteän, tasasivuisen 12 kilometrin mittaisen laskentareitin, jonka sivut kulkevat satunnaisesti valituilla metsäalueilla. Tämän rakenteen ansiosta laskenta kattaa laajasti erilaisia metsätyyppejä ja kasvuvaiheita, mikä takaa tulosten vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden. Kesäisin kolmioilla lasketaan metsäkanalintuja, kun taas talvella seurataan nisäkkäiden jälkiä lumella. (Suomen riistakeskus 2025.)
Paikallisten metsästysseurojen aktiivinen osallistuminen riistakolmiolaskentoihin on korvaamatonta riistaseurannan onnistumiselle. Ilman metsästyseurojen laskijoiden sitoutumista ja asiantuntemusta emme saisi kattavaa ja luotettavaa kuvaa riistakantojen tilasta eri alueilla. Metsästysseurojen tekemä järjestelmällinen riistakolmioiden laskentatyö luo pohjan sille, että riistanhoito ja metsästys voidaan suunnitella kestävästi ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella metsästysseurat päättävät tulevan metsästyskauden saaliskiintiöt ja metsästysajat juuri omilla alueillaan, mikä takaa riistan kestävän metsästyksen.
Riistakolmiolaskenta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja vuosittain siihen osallistuu noin 7 000–8 000 metsästyksen harrastajaa. Laskentojen tulokset käsittelee Luonnonvarakeskus (Luke), ja ne muodostavat perustan metsästysaikojen säätelylle sekä kestävän riistaverotuksen suunnittelulle. Kerätty tieto on keskeisessä roolissa riistalajien runsauden arvioinnissa, metsästyksen ohjauksessa sekä tieteellisessä saalistutkimuksessa. (Suomen riistakeskus 2025, oma.riistakolmiot.fi 2025).
Riistakolmio voidaan jakaa useampaan osaan, ja laskenta voidaan suorittaa rinnakkain usean ryhmän voimin. Tärkeää kuitenkin on, että koko kolmio lasketaan saman päivän aikana. Tulokset kerätään yhteen ja palautetaan yhdelle havaintolomakkeelle sekä kartalle sähköisessä palvelussa (oma.riistakolmiot.fi 2025). Voit osallistua laskentaan oman metsästysseurasi alueella esimerkiksi ilmoittautumalla yhdistyksesi riistanhoitojaoston vastuuhenkilölle.
Kesälaskenta tarjoaa arvokasta tietoa erityisesti metsäkanalintukantojen tilasta ja kehityksestä. Näiden lajien seuranta on tärkeää, sillä metsäkanalinnut, kuten metso, teeri, pyy ja riekko, ovat merkittäviä riistalajeja. Laskentojen avulla voidaan arvioida poikastuottoa, havaita mahdollisia kannanvaihteluita ja suunnitella metsästystä kestävällä tavalla.
Kesälaskennassa havainnoidaan seuraavia lajeja: metso, teeri, pyy ja riekko sekä lisäksi sepelkyyhky, lehtokurppa ja metsäjänis. Kaikki karhuun liittyvät havainnot, kuten jäljet, jätökset, kynsimiset ja näköhavainnot, kirjataan myös tarkasti ylös.
Riistakolmiolaskenta toteutetaan kolmen hengen ryhmässä, joka kulkee maastossa noin 60 metrin levyisellä havaintokaistalla tasaisena rivinä. Ryhmän keskellä oleva henkilö kulkee tarkasti kolmiolinjan merkittyä sivua pitkin ja vastaa suunnistamisesta. Hän ei tee havaintoja, vaan huolehtii siitä, että reitti kuljetaan oikein. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Reunalaskijat kulkevat kumpikin noin 20 metrin päässä keskimmäisestä, yksi vasemmalla ja toinen oikealla puolella. Molemmat tarkkailevat ympäristöä kummallakin puolella omaa kulkulinjaansa, jolloin koko ryhmä kattaa yhteensä noin 60 metriä leveän havaintokaistan. Tällä tavoin varmistetaan, että laskentareitti käydään kattavasti ja luotettavasti läpi, mikä takaa mahdollisimman tarkat laskentatulokset. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Ohjeet havainnointikaistan ylläpitämiseen maastossa
Oma.riistakolmiot.fi-palvelussa laskennan suorittamiseen annetaan seuraavat ohjeet: "laskenta tehdään kolmen henkilön ryhmässä tasaisena rintamana siten, että keskimmäinen henkilö suunnistaa ja kulkee tarkasti maastoon merkittyä kolmiolinjan sivua. Laskijat kattavat yhteensä noin 60 metriä leveän pääkaistan. Tämä onnistuu parhaiten, kun reunimmaiset henkilöt kulkevat noin 20 metrin etäisyydellä keskimmäisestä laskijasta, pyrkien havaitsemaan linnut 10 metrin etäisyydellä kulkulinjan molemmin puolin." (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Maaston muotojen vuoksi reunalaskijoiden etäisyys keskimmäiseen ei aina ole tasaisesti 20 metriä. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että kanalinnut havaitaan enintään noin 30 metrin levyiseltä alueelta kummallakin puolella kolmiolinjaa, eli yhteensä noin 60 metrin levyiseltä pääkaistalta (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Laskijat seuraavat jatkuvasti toistensa etäisyyksiä ja kaistan leveyttä varmistaakseen, että koko alue tulee kattavasti havainnoitua. Avoimessa maastossa eteneminen voi olla nopeampaa, kun taas tiheämmässä kasvustossa vauhtia hidastetaan ja keskitytään erityisesti lintujen havaitsemiseen. Nopea eteneminen on tärkeää, sillä hitaasti liikkuessa linnut voivat poistua kaistalta kävellen ja jäädä siksi havaitsematta. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Pääkaistan ulkopuolelta tehdyt havainnot kirjataan lomakkeelle erilliseen sarakkeeseen. Laskennassa koiraa ei saa käyttää, vaikka laskijoita olisi vähän. Myös järvet, lammet ja pellot kierretään ja jätetään laskematta; nämä merkitään karttaan erikseen. Jos kolmio lasketaan usean ryhmän yhteistyönä, tiedot kootaan yhdelle lomakkeelle ja karttakopiolle. Havainnoille käytetään yhteistä juoksevaa numerointia.(oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Ohje poikuehavaintojen kirjaamiseen
Havainnot jaetaan kahteen ryhmään: pääkaistalta (noin 60 metriä leveältä alueelta) tehdyt havainnot sekä pääkaistan ulkopuoliset havainnot, jotka kirjataan erilliseen sarakkeeseen. Jokainen havainto — olipa kyse yksittäisestä linnusta tai poikueesta — merkitään omalle rivilleen havaintolomakkeessa. Havaintopaikka merkitään kartalle samalla numerolla, joka vastaa havaintolomakkeen merkintää.
Havainnot jaetaan kahteen ryhmään:
- Pääkaistalta (noin 60 m leveältä alueelta) tehdyt havainnot.
- Pääkaistan ulkopuoliset havainnot, jotka kirjataan erilliseen sarakkeeseen.
Poikuehavaintojen merkintätavat
Kirjaa emolintu ja poikaset lintulajin, aikuisen sukupuolen ja poikasten määrän mukaan. Käytössä ovat seuraavat vakiintuneet merkinnät:
-
N = naaras
-
K = koiras
-
O = sukupuoli tuntematon
-
p = poikanen
Emolintu ja poikaset merkitään lintulajin, aikuisen sukupuolen ja poikasten määrän mukaan.
Esimerkkejä:
- Metsopoikue, jossa on naaras ja neljä poikasta:
metso N + 4p
("N" = naaras, "p" = poikanen) -
Teeripoikue, jonka poikasmäärä on epävarma:
teeri N + (6p)
Sulkeita käytetään epävarman poikasmäärän merkitsemiseen.
Jos poikueesta osa on pääkaistalla ja osa sen ulkopuolella, merkitse poikue sen mukaan, missä emolintu tai emolinnut havaittiin.
pyy NK + 6p
("N" = naaras, "K" = koiras)
Metson ja teeren koiraat eivät osallistu poikueen hoitoon, joten niiden läsnäolo ei vaikuta poikueen kirjaamiseen.
Jos havaitaan vain poikaset eikä yhtään emolintua, merkitään poikue ilman aikuista:esim. riekko 8p
Kirjaa kukin erillinen havainto (yksittäinen lintu tai poikue) omalle riville lomakkeessa, ja merkitse havaintopaikka karttakopioon juoksevalla numerolla. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Havainnoinnin tarkennukset ja sääolosuhteet
Jos poikue jakaantuu pääkaistan molemmin puolin, kirjataan koko poikue sen mukaan, missä emolintu havaittiin. Kaikki havainnot tulee merkitä selkeästi omille riveilleen havaintolomakkeessa ja sijoittaa kartalle juoksevalla numeroinnilla. Laskentaa ei tule suorittaa ääriolosuhteissa. Vältä kylmää säätä, hellettä, kovaa tuulta tai sadetta, sillä ne heikentävät lintujen havaittavuutta ja heikentävät laskennan luotettavuutta. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Tulosten palautus
Laskentatulokset tulee syöttää mahdollisimman pian laskennan jälkeen sähköisesti osoitteessa oma.riistakolmiot.fi. Tunnistautuminen tapahtuu Oma riista -tunnuksilla. Kaikki havainnot ja paikkatiedot kirjataan yhdelle lomakkeelle, ja laskenta vahvistetaan vasta, kun kaikki tiedot on tarkistettu ja täydennetty. Ajoissa palautetut tulokset ehtivät mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) käsittelyyn ja vaikuttavat suoraan syksyn metsästysasetuksen valmisteluun. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Oma.riistakolmiot.fi – sähköinen työkalu riistalaskentojen hallintaan
oma.riistakolmiot.fi on sähköinen palvelu, jonka avulla metsästysseurat ja riistalaskentoihin osallistuvat henkilöt voivat hallinnoida riistakolmioita, kirjata havaintoja ja tarkastella tuloksia. Palvelu tukee sekä kesä- että talvilaskentoja ja siirtää tiedot automaattisesti Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojärjestelmiin. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Kirjautuminen palveluun tapahtuu turvallisesti Oma riista -tunnuksilla. Tunnisteisiin perustuva kirjautuminen varmistaa, että havainnot tallentuvat oikealle laskennalle ja käyttäjälle. Palvelun kautta tallennetut tiedot vaikuttavat suoraan metsästysaikojen säätelyyn ja ovat tärkeä osa valtakunnallista riistaseurantaa. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Palvelussa voit:
-
Syöttää laskentahavaintoja sähköisesti
-
Tarkastella oman riistakolmion tietoja
-
Palata aiempien vuosien tuloksiin ja vertailla kehitystä
-
Hallinnoida laskentaryhmiä ja yhteyshenkilöitä (ylläpitäjä)
 |
| Kuvakaappaus: oma.riistakolmiot.fi-palvelun etusivu. Lähde: oma.riistakolmiot.fi. Kuva otettu 16.6.2025. © Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus. Saatavilla: https://oma.riistakolmiot.fi/. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Palveluun kirjaudutaan Oma riista -tunnuksilla, mikä tekee käytöstä turvallista ja henkilökohtaista. Verkkopalveluun tallennetut havainnot siirtyvät automaattisesti Luonnonvarakeskuksen käsittelyyn. Näin varmistetaan, että tiedot otetaan huomioon sekä metsästysaikojen säätelyssä että pitkäaikaisessa riistaseurannassa. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Palvelun tärkeimmät toiminnot
Laskennat
Laskennat-välilehdellä voit tarkastella aktiivisia ja aiemmin tehtyjä laskentoja, syöttää uusia havaintoja ja seurata laskennan etenemistä. Laskenta aloitetaan olosuhdetietojen kirjaamisella, kuten säätilan ja näkyvyyden arvioinnilla. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Tämän jälkeen lisäät havaintopisteen kartalle, syötät havainnot (laji, havaintotyyppi ym.) ja voit tarvittaessa tarkistaa tai täydentää niitä yhteenvedon kautta. Laskentaa voi myös keskeyttää ja jatkaa myöhemmin. Kun kaikki tiedot on syötetty ja tarkistettu, laskenta vahvistetaan, jolloin tiedot lukitaan ja siirtyvät Luonnonvarakeskuksen käsittelyyn. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
 |
| Kuva: Esimerkki laskennan yhteenveto välilehdeltä. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Riistakolmiot-näkymässä näet luettelon kolmioista, joihin sinut on liitetty joko laskijana tai yhteyshenkilönä. Kolmion yhteyshenkilö vastaa laskijoiden hallinnasta – muut käyttäjät eivät voi lisätä tai muokata osallistujia. Jos tietojen päivittämiseen liittyy ongelmia, ota yhteyttä seuran ylläpitäjään tai suoraan kolmion vastuuhenkilöön. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Kartat
Karttanäkymässä voit tarkastella riistakolmioiden sijainteja sekä niihin liittyviä havaintoja. Visuaalinen näkymä tukee tehokkaasti laskentojen suunnittelua ja havainnoinnin tulosten tarkastelua. Kartat auttavat varmistamaan, että reitit ovat oikein sijoitettuja ja kaikki havaintopisteet merkitty asianmukaisesti. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
 |
| Kuva: JMS-riistakolmion näkymä Kartat-välilehdeltä. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Raportit-näkymässä voit tarkastella laskentojen yhteenvetoja ja vertailla tuloksia eri vuosilta. Kolmiot on ryhmitelty riistanhoitoyhdistyksittäin, mikä helpottaa alueellista tarkastelua. Valitse haluamasi vuosi ja alue, niin saat esiin ajankohtaiset raportit valitsemaltasi kolmioalueelta. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
 |
| Kuva: Raportit-välilehden näkymä, jossa lasketut kolmiot esitetty yhdistyksittäin. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Omat tiedot -osiosta voit tarkastella ja päivittää yhteystietojasi. Huomioithan, että osa tiedoista, kuten nimi ja kotikunta, haetaan suoraan väestötietojärjestelmästä, eikä niitä voi muokata tässä palvelussa. Näiden tietojen päivitykset tehdään Oma riista -palvelun kautta. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Ohjeet
Ohjeet-osiossa on kattavat käyttöohjeet eri toimintoihin ja laskentatyyppeihin. Mukana ovat erilliset ohjeet sekä kesä- että talvilaskentaan, peltokolmioiden käsittelyyn sekä uuden kolmion perustamiseen. Ohjeet opastavat käyttäjää koko prosessin ajan aina suunnittelusta havaintojen tallentamiseen ja laskennan vahvistamiseen saakka. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
 |
| Kuva: Ohjeet-välilehden näkymä, jossa esitetään käyttöohjeet ja kolmion perustamisen opastus. Kuva suurenee klikkaamalla. |
Palvelusta voi kirjautua turvallisesti ulos, mikä varmistaa henkilökohtaisten tietojen suojan ja estää luvattoman käytön. (oma.riistakolmiot.fi 2025.)
Yhteenveto
Riistakolmioiden kesälaskenta on keskeinen väline metsäkanalintujen ja muiden riistalajien seurannassa paikallisesti. Vuosittain tuhannet metsästäjät osallistuvat laskentoihin, joiden avulla kerätään ajantasaista ja luotettavaa tietoa metsäkanalintujen tiheydestä sekä poikastuotosta. Oma.riistakolmiot.fi -palvelu tehostaa laskentojen hallinnointia, havaintojen kirjaamista ja tulosten tarkastelua, mikä sujuvoittaa tiedonkeruuta. Osallistumalla kesälaskentaan metsästyksen harrastajat vaikuttavat suoraan oman metsästysalueensa riistatilanteen tuntemukseen sekä metsästyksen suunnitteluun.
Lähteet ja lisätietoa
Luonnonvarakeskus (Luke). Riistakolmioiden kesälaskenta: näin laskenta tehdään.
Tämä virallinen ohjeistus tarjoaa kattavat tiedot laskennan käytännöistä, kuten laskentaryhmän kokoonpanosta, laskentakaistasta ja lajikohtaisista kirjaamisohjeista. Luettavissa: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/pienriista/riistakolmioiden-kesalaskenta-nain-laskenta-tehdaan. Luettu 16.6.2025.
Tämä virallinen ohjeistus tarjoaa kattavat tiedot laskennan käytännöistä, kuten laskentaryhmän kokoonpanosta, laskentakaistasta ja lajikohtaisista kirjaamisohjeista. Luettavissa: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/pienriista/riistakolmioiden-kesalaskenta-nain-laskenta-tehdaan. Luettu 16.6.2025.
Metsästäjä 4/2025. Heinäkuussa lasketaan riistakolmioita – tietoa metsästysaikojen pohjaksi. Luettavissa: https://metsastajalehti.fi/ajankohtaista/heinakuussa-lasketaan-riistakolmioita-tietoa-metsastysaikojen-pohjaksi/. Luettu 11.7.2025.
oma.riistakolmiot.fi (2025). Kesälaskennan ohje. Luettavissa: https://oma.riistakolmiot.fi/ohje/kesalaskenta. Luettu 16.6.2025.
oma.riistakolmiot.fi (2025). Mitä on kolmiolaskenta? Luettavissa: https://oma.riistakolmiot.fi/. Luettu 16.6.2025.
Suomen riistakeskus (2025). Riistakolmiolaskennat. Luettavissa: https://riista.fi/riistatalous/riistakantojen-seuranta/riistakolmiolaskennat/. Luettu 16.6.2025.