Jokivarren Metsästysseura ry osallistuu talven peltokolmiolaskentoihin. Peltokolmiolaskenta on tarkasti määritelty, tasasivuisen kolmion muotoinen reitti, jonka sivut ovat 2 km ja kokonaispituus 6 km. Reitti kulkee sekä pelloilla että metsissä, ja sen tarkoituksena on seurata riistalajien lumijälkiä ja kerätä tietoa kantojen runsaudesta ja metsästettävyydestä. Useille riistanisäkäslajeille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseurantamenetelmä, ja aineistoa hyödynnetään laajasti myös tutkimuksessa. Peltokolmiolaskenta tarjoaa myös seuran jäsenille konkreettisen ja merkityksellisen tavan osallistua yhteiseen riistanhoitotyöhön.
Talven riistalaskennat ovat käynnissä, ja myös metsästysseuramme osallistuu valtakunnalliseen riistakantojen seurantaan peltokolmiolaskentojen avulla. Laskennat ovat keskeinen osa suomalaista riistanhoitoa ja tuottavat arvokasta pitkäaikaistietoa riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista eri puolilla Suomea (Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026; Metsästäjä 1/2026).
Riistakolmioita laskevat metsästysseurojen jäsenet. Useille riistanisäkäslajeille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseurantamenetelmä, ja aineistoa hyödynnetään laajasti myös tutkimuksessa (Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026). Laskentojen ajankohdat ja alueellinen toteutus on määritelty seuraavasti:
Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2025. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa laskenta-aika on 15.1.–15.3. Peltokolmioiden lasketa on alkanut jo 1.1. ja jatkuu 28.2. saakka. Talvinen peltokolmiolaskenta on kehitetty maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maiseman riistakantojen seurantaan.(Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026.)
Mikä on peltokolmiolaskenta?
Peltokolmiolaskenta on riistakolmiolaskennasta kehitetty menetelmä, joka on suunniteltu erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen pienipiirteisiin maatalousympäristöihin. Näillä alueilla metsän, peltojen ja asutuksen muodostama maisemamosaiikki luo monille riistalajeille erityiset elinolosuhteet, ja peltokolmiot soveltuvat näiden kantojen seurantaan paremmin kuin metsämaisemaan painottuvat laskentareitit. Laskennan avulla saadaan tarkempaa tietoa kulttuuriympäristössä elävien metsäriistakantojen muutoksista ja metsästyskelpoisuudesta. (oma.riistakolmiot.fi; Metsästäjä 1/2026).
 |
| Kuva: Jokivarren Metsästysseura ry:n peltokolmio – klikkaa suurentaaksesi. |
Peltokolmio on tasasivuinen kolmion muotoinen laskentareitti, jonka sivujen pituus on 2 kilometriä ja kokonaispituus 6 kilometriä. Reitti suunnitellaan kartalle siten, että noin puolet kulkee pelloilla. Asutusta ei kierretä, vaan reitti voi kulkea myös kylien ja pihojen halki, jotta laskenta vastaa todellista elinympäristöä (oma.riistakolmiot.fi).
Laskenta-aika ja olosuhteet
Peltokolmiolaskentojen laskenta-aika on 1.1.–5.3, ja kolmio lasketaan yhden päivän aikana. Laskenta on erittäin herkkä sää- ja lumiolosuhteille, minkä vuoksi sopivia laskentapäiviä on usein vain vähän (oma.riistakolmiot.fi).
Peltokolmiolaskennan onnistuminen edellyttää tarkasti määriteltyä laskenta-aikaa sekä sää- ja lumiolosuhteita koskevien kriteerien täyttymistä. Näitä laskentaa ohjaavia periaatteita kuvataan oma.riistakolmiot.fi-palvelussa seuraavasti:
Laskenta-aika on 1.1.–5.3. Kolmio lasketaan yhden päivän aikana. Hyvien olojen sattuessa laskenta kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Laskenta on erittäin altis sää- ja lumioloille, minkä vuoksi sopivia laskentapäiviä ei ole kovin montaa. Laskennan tuloksiin vaikuttaa laskentahetken säätä enemmän sen ajan säätila, jona jäljet ovat syntyneet eli edellisen vuorokauden. Jälkien kertymäyönä ei saa olla erityisen kovia pakkasia, lumisadetta tai kovia tuulia. Ylipäätään lumipeitteen on oltava sellainen, että myös lumikon kokoisen eläimen jäljet painuvat lumeen ja säilyvät seuraavaan päivään tunnistettavina. (oma.riistakolmiot.fi.)
Onnistunut jälkilaskenta edellyttää:
- tuoretta ja yhtenäistä lumipeitettä
- lunta, johon myös pienimpien nisäkkäiden jäljet painuvat
- ettei jälkien kertymäaikana ole ollut runsasta lumisadetta, kovaa pakkasta tai voimakasta tuulta
Tuloksiin vaikuttaa erityisesti jälkien syntyhetken sää eli edellisen vuorokauden olosuhteet. Siksi laskenta kannattaa tehdä heti sopivien sääolosuhteiden koittaessa (Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026; Metsästäjä 1/2026).
Mitä lajeja lasketaan?
Peltokolmiolaskennassa kirjataan useiden nisäkäslajien lumijäljet, kuten metsäjäniksen, rusakon, oravan, ketun, supikoiran, näätäeläinten sekä hirvieläinten jäljet. Myös suurpetojen ja villisian jäljet merkitään niiden esiintyessä alueella. Lisäksi kirjataan useiden kanalintujen jäljet sekä lintujen näköhavainnot ohjeen mukaisesti, mukaan lukien korpit ja kanahaukat (oma.riistakolmiot.fi).
Riistakolmioiden lumijälkilaskennassa on tarkasti määritelty, mitkä nisäkäs- ja lintulajit huomioidaan ja kirjataan havaintojen yhteydessä. Laskentaohjeiden mukaan lumijäljet ja havainnot merkitään seuraavilta lajeilta:
Seuraavien lajien lumijäljet merkitään: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, piisami, susi, kettu, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, mäyrä, ahma, saukko, ilves, kissa, villisika, valkohäntäpeura, kuusipeura, hirvi ja metsäkauris sekä peltopyy, fasaani, metso, teeri, riekko ja pyy. Linnuista kirjataan ja merkitään kartalle myös reitin ulkopuolelta tehdyt näköhavainnot (lomakkeelle NÄHTY). Myös havaitut korpit ja kanahaukat merkitään. (oma riistakolmiot.fi.)
Miten laskenta tehdään?
 |
| Kuva: Jokivarren Metsästysseura ry. |
Laskenta tehdään kävellen tai hiihtäen mahdollisimman tarkasti kolmion sivuja pitkin 1–2 päivää lumisateen tai esikierron jälkeen. Vain kulkureitin kanssa risteävät jäljet lasketaan, ja jokainen ylitys kirjataan erillisenä, vaikka jälkien tiedettäisiin olevan saman yksilön tekemiä (oma.riistakolmiot.fi).
Vain kulkureitin kanssa risteävät jäljet lasketaan. Jokainen ylitysjälki kirjataan erillisenä siinäkin tapauksessa, että useampi nähdään selvästi saman yksilön tekemäksi.
Lumijälkilaskennassa on tärkeää tulkita oikein tilanteet, joissa useampi eläin on käyttänyt samaa kulkureittiä tai jälki on muodostunut poluksi. Laskentaohjeissa annetaan yksityiskohtaiset toimintaohjeet tällaisten havaintojen käsittelyyn seuraavasti:
Jos samaan jälkeen näyttää astuneen useampi peräkkäin kulkenut eläin (esim. ilves, hirvi), on jälkeä seurattava jonkin matkaa sellaiseen maastokohtaan, jossa jäljet erkaantuvat ja kulkijoiden lukumäärä paljastuu. Mikäli taas on ennättänyt syntyä polku (esim. rusakko, valkohäntäpeura, metsäkauris), laskijan on arvioitava jälkien lukumäärä mahdollisimman tarkasti (ei sanallista arvioita, kuten ”paljon”). Tällöinkin arviointia varten voi kannattaa poiketa laskentareitiltä. Laskentaa jatketaan kuitenkin vasta, kun tarkistuksen jälkeen on palattu alkuperäiselle reitiltä poikkeamispaikalle. Lomakkeelle pyydetään merkitsemään laskijan talvenaikaisiin havaintoihin perustuva käsitys kolmion alueella (500 m etäisyydelle kolmion reitistä) elävien metsäkauriiden, valkohäntäpeurojen ja kuusipeurojen todellisesta yksilömäärästä. (oma.riistakolmiot.fi.)
Tarvittaessa jälkiä seurataan lyhyesti yksilömäärän varmistamiseksi, minkä jälkeen palataan alkuperäiselle laskentareitille. Kaikki havainnot paikannetaan kartalle ja kirjataan havaintolomakkeelle ohjeen mukaisesti (katso ohje: oma.riistakolmiot.fi).
Laskentatulokset palautetaan sähköisesti
oma.riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Palvelussa on saatavilla myös yksityiskohtaiset laskentaohjeet sekä kolmiokohtaiset raportit (Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026). Lisäksi
Luonnonvaratieto-sivustolla julkaistaan riistakolmioiden laskentatuloksia koko laskentahistorian ajalta sekä perustietoa laskettavista lajeista ja lumijälkien tunnistamisesta. Riistakolmioihin liittyvää taustatietoa ja ajankohtaisia ohjeita on saatavilla myös
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.
Miksi laskentoihin kannattaa lähteä?
Vuosittaiset riistalaskennat tuottavat kansainvälisestikin ainutlaatuista pitkäaikaistietoa, jonka avulla voidaan seurata riistakantojen kehitystä, tukea kestävää metsästystä ja varmistaa riistakantojen hoidon perustuvan luotettavaan tietoon (Luonnonvarakeskus & Suomen riistakeskus 2026).
Peltokolmiolaskenta tarjoaa myös seuran jäsenille konkreettisen ja merkityksellisen tavan osallistua yhteiseen riistanhoitotyöhön.
Tarvitsemme vapaaehtoisia peltokolmiolaskijoita. Jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä seuran vastuuhenkilöön:
Riistanhoitojaosto
Jani Pikkarainen
Puhelin: 045 672 3103
Sähköposti: pikkis81[ät]gmail.com
Lähteet
