Telkkä on paikkauskollinen kokosukeltaja ja kolopesijä. Telkät kerääntyvät sulapaikkojen tuntumaan varhain keväällä. Kotipaikkauskollinen telkkänaaras voi pesiä samassa pöntössä, jopa kymmenen vuotta peräkkäin. Naarastelkkä valitsee ensimmäisen pesintänsä pesäkolon reilun vuoden ikäisenä. Parivuotiaana nuoret naarastelkät palaavat pesimään järvelle, jolla ne itse syntyivät. Telkkänaaras selvittää jo edellisenä vuonna seuraavan kevään pesäpaikan. Koirastelkät eivät ole kotipaikkauskollisia, vaan ne vaeltavat tapaamiensa naarastelkkien perässä. Kesällä koirastelkät kerääntyvät sulkimaan rannikoille tai jokien suistoihin. Telkkä on pitkäikäinen laji. Virallinen ikäennätys on 15 vuotta. (Laaksonen 2016, Wikipedia 2022, Ruukki 2022.)
Paikkauskollisena lintuna telkkä on kiitollinen riistanhoidon kohde. Pesimispönttöjen rakentaminen näkyy alueen telkkäkannoissa, mikä korostaa paikallisen riistanhoidon merkitystä. Metsästysseurojen toiminnassa kevättalven riistanhoidon perustoimiin kuuluu olennaisena osana telkänpönttöjen rakentaminen ja huolto. Telkänpönttöjen tekeminen edistää tehokkaasti riistanhoitoa, jonka myönteiset vaikutukset näkyvät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hyvin sijoitettuun telkänpönttöön kertyy pesijöitä vuodesta toiseen.
 |
| Kuvankaappaus: Telkät. Hakupäivä: 21.3.2022. Saatavilla: Wikipedia Commons |
Uusien pönttöjen rakentamisen lisäksi on tärkeää vuosittain kunnostaa myös vanhat pöntöt. Pöntöt tulee puhdistaa ja huoltaa ajoissa ennen uutta pesimäkautta. Pönttöjä ei saa puhdistaa enää huhtikuussa. Ensimmäisten sulapaikkojen ilmaantuessa telkänpönttöjen huolto on jo tullut suorittaa. (Laaksonen 2016.)
Pönttöihin lisätään keväthuollon yhteydessä uudet pehmusteet eli kuivikkeet sahanpurusta, hakkeesta, karkeasta puupurusta, puulastuista tai muusta vastaavasta vettymättömästä kuivikkeesta. Telkänpöntön pohjalla oleva pehmusteen kerros on viidestä kymmeneen senttimetriin asti paksu. Telkkä rakentaa pesään pesämaljan höyhenistään, mutta aivan tyhjään pesään se ei kuitenkaan pesi. Tyhjä pönttö, kuoriutumattomat munat ja kuolleet poikaset ovat telkälle merkki siitä, että pesä ei ole sopiva. (Salmela & Saarenmaa 2022, Laaksonen 2016, Ruukki 2022.)
Telkänpönttöjä rakennetaan, koska lahopuiden väheneminen ja siitä johtuva kolojen puute aiheuttaa pulaa luontaisista pesäpaikoista. (Hellman 2020.) Telkän pesäpaikka voi sijaita kaukanakin vesistöstä, jos soveltuvia pesäkoloja ei lähempää vesistöä löydy. Telkkä pesii luontaisesti palokärjen hakkaamissa koloissa tai lahopuiden onkaloissa. Suuriaukkoisessa kolossa tai pöntössä telkkä voi joutua puolustamaan pesäänsä isokoskelolta. Telkänpöntön suuaukko ei saa olla liian suuri.
Telkkänaaras munii yleensä huhti-toukokuussa 6–12 munaa. Jos munia on enemmän kyseessä voi olla useamman naaraan yhteispesä. (Malinen 2020). Telkän hautominen kestää 27–35 vuorokautta, ja pohjoisessa muninta on jatkua vielä toukokuun aikana. (Laaksonen 2016.) Muninta alkaa yleensä vapun tienoilla. On huomionarvoista, että vesistö voivat olla osittain vielä jäässä, kun telkkänaaras aloittaa muninnan. (Hirvikota 2022.)
Telkän pesintää ei haittaa takatalvi, vaan munat kestävät kylmää, kunhan pöntössä on tarpeeksi kuivaa pehmustetta ja viime vuoden untuvia. Telkkien pesintä on aikaistunut ilmastonmuutoksen vuoksi. (Ruukki 2022.) Euroopan telkistä lähes puolet pesii Suomessa. Parimäärä on noin 170 000 – 200 000. Telkänpoikaset oppivat lentämään kahden kuukauden ikäisinä. Lentokyvyttömiä telkänpoikasia voidaan tavata vesistöissä elokuun lopulla. Nämä yksilöt ovat nuorempien naaraiden poikasia ja pesintä on tapahtunut myöhemmin. (Wikipedia 2022.)
Telkänpöntön rakentamisessa tulee huomioida oikean koon lisäksi se, että telkänpöntössä tulee olla karkea etuseinän pinta eli kiipeämisurat poikasia varten. Pönttö on hyvä asentaa myös hieman etukenoon. Tällöin poikaset pääsevät paremmin hyppäämään ulos pöntöstä. Telkänpönttöä ei kannata sijoittaa aivan vesirajan tuntumaan, koska useat telkkänaaraat kilpailevat pesimäpaikasta ja tällöin pesiminen on rauhatonta. Telkällä on tarkka reviirialue.
 |
| Kuva: Telkänpönttö 15.4.2022. © JMS ry. |
Telkänpönttö viedään maastoon ajoissa ennen pesintäkautta. Tehokkaan houkuttelevuuden varmistamiseksi voi uuteen telkänpönttöön lisätä pohjapehmikkeiden joukkoon untuvia ja munakalvoja, jotka peräisin vanhoista, aiemmista pesinnöistä. Nämä toimivat ikään kuin vihjeenä telkkänaaraalle, että kyseessä on turvallinen pesäpaikka. (Malinen 2020, Ruukki 2022.)
Telkänpönttöön on hyvä tehdä avattava katto, josta voidaan poistaa kuoriutumattomat munat ja kuolleet poikaset. Telkänpöntön pohjaan voidaan porata pienet reiät, josta vesi ja kosteus pääsee pois. Pöntön asentaminen hieman etukenoon on myös yksi keino välttää sadeveden pääsyä pesään.
Telkänpönttöjä ryöstävät minkit liikkuvat usein vesirajassa, joten pöntön sijoittaminen kauemmaksi rannasta on suositeltavaa. Kuitenkin voimme suojata telkänpöntön liukaspintaisella nousuesteellä, asentamalla sen pönttöpuun alaosaan. On kuitenkin tärkeää välttää pöntön asettamista liian kauas rannasta, sillä se altistuu silloin varislintujen ja näädän hyökkäyksille. Erityisesti näätä voi muodostua suureksi uhaksi pesiville telkille, jos pönttö sijaitsee tiheässä paikassa ja liian kaukana vesirajasta. Varis, puolestaan, voi siepata munia matalasta ja suuriaukkoisesta pöntöstä. Pesimäpaikan turvallisuutta lisää läheisyys vesistöön, joka antaa suojaa saalistajilta.
Mikäli pönttö sijaitsee kaukana vesistöstä ovat pöntöstä hypänneet poikaset alttiina pedoille matkallaan vesistön ääreen. Telkänpoikasia saalistavat minkit, lokit ja hauet. Telkänpöntön alla tulee olla pehmeä laskeutumispaikka poikasille. Terävät risut ja oksat voivat vahingoittaa maahan hyppääviä untuvikkoja. (Laaksonen 2016.)
Telkänpöntön lentoaukon ympärillä ei saa olla esteitä, jotka haittaavat telkän lentoreittiä telkänpöntölle. Telkällä on oltava esteetön kulku pönttöön, ja pönttö tulisi kiinnittää puuhun käyttäen sinkittyä rautalankaa tai muuta materiaalia, joka ei vahingoita puuta. Pöntön takaseinään on porattava reiät kiinnittämistä varten, mutta kiinnittämisen ei tule aiheuttaa vahinkoa puulle. Pöntön ja puun väliin voidaan asettaa puukapuloita, joita voidaan tarvittaessa poistaa puun kasvaessa. Tavalliset köydet eivät ole sopivia ripustukseen, koska ne haurastuvat nopeasti. (Saarenmaa 2021, Hirvikota 2022.)
Telkänpönttöjen sijoittamisessa maastoon tulee huomioida, että tähän tarvitaan maanomistajan lupa. Pönttöjä ei tule asentaa liikaa karuimpien metsälampien rannoille. Näissä ympäristöissä liiallinen pönttöjen määrä johtaa ravinnon puutteeseen telkänpoikasilla. Rehevimmille järville pönttöjä voidaan asentaa tiheämmin. Turvallisia pesäpaikkoja ja pesäpönttöjen sijoituspaikkoja ovat saaret. (Hirvikota 2022.)
Alla olevassa listassa on lueteltu telkänpöntön mitat (senttimetrejä):
- Pöntön leveys sisäpuolelta: 22 - 24 cm
- Seinälaudan korkeus: 55 cm
- Lentoaukon halkaisija: 11,5 cm
- Lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta: 14 cm
- Ripustuskorkeus: 1,5-3 m
Lähteet
Hellman, Johanna. 2020. Telkkä vei mennessään. Metsästäjä-verkkolehti 9.9.2020. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://metsastajalehti.fi/riista/telkka-vei-mennessaan/
Hirvikota. 2022. Telkkä (Bucephala clangula). Hirvikota-blogi 7.3.2022. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://hirvikota.wordpress.com/2022/03/07/telkka-metsastajaliitto-fi/
Hirvikota. 2022. Telkänpöntön rakennusohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä. Hirvikota 6.3.2022. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://hirvikota.wordpress.com/2022/03/06/rktl-telkanponton-teko-ohjeet/
Laaksonen, Juha. 2016. Pönttöpesintä: Telkkä, erityinen suomalainen lintu. Miljoona linnunpönttöä artikkelisarja 13.4.2016. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/ponttopesinta-telkka-erityisen-suomalainen-lintu
Laaksonen, Juha. 2016. Tietoisku: Telkänpöntössä tulee olla karhea etuseinä. Miljoona linnunpönttöä artikkelisarja 13.4.2016. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/tietoisku-telkanpontossa-tulee-olla-karhea-etuseina
Laine, Eerojuhani. Tavoitteena tuhat telkänpönttöä lounaiseen Lappiin. Metsästäjä-verkkolehti 21.4.2021. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://metsastajalehti.fi/ajankohtaista/tavoitteena-tuhat-telkanponttoa-lounaiseen-lappiin/
Malinen, Jere. 2020. Telkkä loisii ja munii naapureiden pesäpönttöihin – Parhaat linnunpöntöt vallataan ensimmäisinä. Seura 7.6.2020. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/telkkanaaras-munii-naapureiden-turvallisiin-ponttoihin/
Ruukki, Jukka. 2022. Telkkä saapuu siivet viheltäen. Tiede 25.3.2022. Viitattu 26.3.2022. Saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/tiede-luonto/telkka-saapuu-siivet-viheltaen
Saarenmaa, Antti. 2021. Sijoita telkänpönttö viisaasti. Metsästäjä-verkkolehti 14.3.2021. Viitattu: 21.3.2022. Saatavilla: https://metsastajalehti.fi/riista/sijoita-telkanpontto-viisaasti/
Salmela, Tero & Saarenmaa, Antti. 2022. Kevätalven askareet. Metsästäjä-verkkolehti 15.3.2022. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://metsastajalehti.fi/riista/kevattalven-askareet/
Valikainen, Jouni. 2022. Telkät saavat tuhat pesimispönttöä – Risto Virtasen hankkimista materiaaleista voi pöntöt kasata myös itse. Lapin Kansa 3.3.2022. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://www.lapinkansa.fi/telkat-saavat-tuhat-pesimisponttoa-risto-virtasen-/4396529
Wikipedia 2022. Telkkä. Kuva: CC BY-SA 2.5. Viitattu 21.3.2022. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Telkk%C3%A4
Teksti ja kuva: Tiedotusjaosto, Jokivarren Metsästysseura ry (26.3.2022). Päivitetty 20.3.2024.